ESY – Hallituksen jäsenten sijoituspäivä

Helsingissä järjestetyssä hallitusten jäsenten Sijoituspäivässä 13.12.2023 oli mukana 30 osanottajaa. Eläkesäätiöyhdistyksen toimitusjohtaja Timo Toropainen kehui hallitusten jäseniä osaaviksi ja asioihin huolellisesti paneutuviksi. Finanssivalvonnan edellyttämät fit & proper -osaamisvaatimukset ovat täyttyneet hyvin.

Eläkesäätiöiden ja -kassojen hallitusten jäsenille suunnatut vuosittaiset sijoituskoulutukset saivat jatkoa joulukuussa. Täydentämällä perusasioiden osaamista ESY:n erilaisilla koulutuksilla pärjää hallituksessa hyvin. Hallituksen kokouksissa kannattaa olla myös aina itse aktiivinen.

Työeläkevakuuttajat TELAn pääekonomisti Mikko Mäkinen aloitti seminaarin kertomalla hyviä uutisia siitä, että Suomen eläkejärjestelmä on edelleen hyvässä kunnossa.

”Vuosittain tehtävässä Mercer-vertailussa Suomen eläkejärjestelmä oli 47 maan joukosta kuudenneksi paras. Rahoitus- tai kestävyysriskiä ei ole. Parhaita olimme eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudessa ja riskienhallinnassa”, Mäkinen tiivistää.

Suomen eläkejärjestelmän riskejäkin vertailussa nostettiin esille. Keskeisimmät riskit ovat tulleet jo aikaisemminkin esille Eläketurvakeskuksen vuoteen 2090 asti ulottuvissa pitkän tähtäimen laskentamalleissa.

Mercer-vertailussa ehdotetaan järjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi eläkkeiden nykyistä suurempaa rahastointiastetta.

”Rahastointiastetta olisi hyvä nostaa siksi, että väestöriskit ovat kasvaneet. Syntyvyys on tällä hetkellä suurin haaste. Vuonna 2015 tehdyn eläkesopimuksen laskelmissa naisten kokonaishedelmällisyyslukuna käytettiin 1,82:aa. Tällä hetkellä kokonaisluku on kuitenkin vain 1,28”, Mäkinen kertoo.

Vaikka suomalaisessa työeläkejärjestelmässä ei olekaan akuuttia rahoituskriisiä, on työeläkemaksussa noin yhden prosentin korotuspaine 2040-luvulta lähtien.

”Väestöriskien vuoksi maahanmuuton vaikutus eläkejärjestelmäämme on todella suuri ja maahanmuuttoa tarvitaan. Etenkin työperäisellä maahanmuutolla voidaan kompensoida heikkoa syntyvyyttä ja eläkemaksujen korotuspaineita. Tämä ja viime vuosi ovat olleet maahanmuuton osalta positiiviset. Tänä vuonna nettomaahanmuutto noussee ennätykselliseen 40 000 henkilöön.”

Eläkeuudistus tulossa?

Työeläkejärjestelmää uudistettiin sen kestävyyden parantamiseksi viimeksi vuonna 2017. Silloin uudistuksen ytimenä oli työurien pidentäminen.

Mikko Mäkinen kertoo, että nykyinen Suomen hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa työeläkejärjestelmää koskevia tavoitteita, vaikkei niitä siihen ennen vaaleja odotettukaan. Kirjauksilla tavoitellaan miljardin euron vahvistusta julkiseen talouteen. Uudistusta valmistelemaan on perustettu työryhmä, jonka on määrä saada uudistusesityksensä valmiiksi 31.1.2025 mennessä.

”Eläkeuudistukset kannattaa tehdä aina harkiten. Poliittisille suhdanteille altistumista kannattaa välttää.”
– Mikko Mäkinen, TELA

Mäkinen arvioi, että yksi eläkejärjestelmän tuottavuuden parantamisen keinoista olisi sijoitustuottojen nostaminen pitkällä aikavälillä. Tämä luonnollisesti nostaisi myös jokin verran sijoitusten riskitasoa.

”Pidän hallitusohjelman työeläkejärjestelmälle asettamia odotuksia osin ylioptimistisina, koska sijoitusten osakeriski on jo nyt melko korkea. Työeläkeuudistukset kannattaa tehdä aina harkiten ja huolellisesti. Poliittisille suhdanteille altistumista kannattaa välttää”, tiivistää Mäkinen työeläkevakuuttajien yhteisen kannan.

Mistä tuottoja?

Analyytikko Kimmo Koivurinne TELAsta kuvaili selkeästi, mistä työeläkesijoitusten tuotot muodostuvat. Eläkesäätiön ja -kassan hallitusten jäsenten on tärkeää ymmärtää, mitkä ovat eri sijoituskohteiden tuottomahdollisuudet ja riskit.

”Perussääntö ei ole muuttunut miksikään: mitä suurempi on odotettu tuotto, sitä isompi on riski ja myös tuottovaihtelu eli volatiliteetti. Osakesijoitusten tuotto on ollut reilun sadan vuoden aikana noin viisi prosenttia, valtioiden joukkovelkakirjojen tuotto noin kaksi prosenttia.”

”Perinteisessä pitkän tähtäimen sijoitusallokaatiossa on ollut osakkeita 60 prosenttia ja valtionlainoja 40 prosenttia. Tämä allokaatio toimii edelleen yllättävän hyvin ja on tuonut sadan vuoden aikana 3,8 prosentin keskimääräisen tuoton”, Koivurinne tiivistää.

Sijoitusympäristön uudet ilmiöt, kuten pitkä nollakorkojen aika, ovat kallistaneet sijoitusjakaumaa aikaisempaa enemmän osakkeiden suuntaan. Esimerkiksi Suomen 250 miljardin euron työeläkerahastoissa on tällä hetkellä noin 70 prosenttia osake- ja 30 prosenttia korkosijoituksia. Sijoituksista viidennes on kotimaassa, viidennes muualla Euroopassa ja 60 prosenttia Euroopan ulkopuolella.

”Työryhmissä on pohdittu työeläkevarojen tuottojen parantamista lähinnä osakesijoitusten osuutta kasvattamalla. Puolen prosenttiyksikön muutos työeläkevarojen pitkän aikavälin tuotossa vaikuttaisi 1–1,5 prosenttiyksikön verran työeläkemaksujen maksutasoon”, Koivurinne sanoo.

Esimerkki tuotto-odotuksista sijoituslajeittain

Instrumentti / Tuotto-odotus / Tuottovaihtelu, volatiliteetti
Pörssiosake, listaamaton osake / 3 – 6 % / Korkea
Valtioiden joukkovelkakirjat / – 1 –  +2 % / Matala
Yrityslainat / 0 – 2 % / Matala
Hedgerahastot / 0,5 – 0,8 % / Matala(?)
Private equity, listaamattomat osakkeet, infrastruktuuri, kiinteistöt / 1 – 3 % / -

 

Tervettä harkintaa

Kimmo Koivurinne muistuttaa, että sijoitustuotteiden rakentaminen ja myyminen ovat tavallista kaupankäyntiä, josta myyjä haluaa itselleen voiton. Yhteiskunnan trendit hämärtävät joskus sijoittamisen perusperiaatteita.

”Vieläkään ei ole aukotonta näyttöä siitä, että vastuullinen sijoittaminen tuottaisi muuta sijoittamista paremmin, vaikka vastuullisuus pitää yhtenä sijoitusstrategian osana totta kai huomioida. Hedgerahastoissakin voi olla paljon riskiä, vaikka toisin usein väitetään”, Koivurinne muistuttaa.

”Private equity -sijoituksissa eli listaamattomissa osakemarkkinoissa on ollut viime vuosina hulppeat tuotot, kun korot ovat olleet alhaalla. 5–10 vuoden sisällä nähdään, mitä tuotot pidemmässä tarkastelussa oikeasti ovat. On hyvä muistaa myös se, että velkavivun käyttö eli velkarahalla sijoittaminen lisää riskejä entisestään.”

Hallinnointipalkkiot vaikuttavat eri sijoitusinstrumenttien tuottoon. Vaihtoehtoisista, epälikvideistä sijoituksista syntyy yleensä raskaita kuluja. Osake- ja korkosijoitukset hoituvat puolestaan pienemmillä hallinnointipalkkioilla. Koivurinne neuvoo kuitenkin tarkastelemaan tuotto–kulusuhdetta, sillä hyvästä tuotosta kannattaa maksaa usein maksaa myös isompi preemio.

Hallitus suunnittelee, valvoo ja vastaa

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n vanhempi portfolioanalyytikko Julia Molin nosti esityksessään esille hallituksen keskeisen roolin eläkelaitoksen sijoitustoiminnan suunnittelijana, päättäjänä ja valvojana. Onnistunut sijoitustoiminta perustuu aina suunnitelmallisuuteen.

”Sijoitussuunnitelma sekä riski- ja vakavaraisuusarvio ORSA luovat vakaat raamit sijoitustoiminnalle. Niiden ei pidä ajatella olevan vain lain vaatimia pakollisia papereita. Etukäteen määritellyt tavoitteet ja riskirajat kannustavat järjestelmällisyyteen, helpottavat reagointia ja nopeuttavat päätöksentekoa vuoden mittaan”, Molin tiivistää.

”Huolellisesti laadittujen suunnitelmien ansiosta myös henkilöriippuvuus vähenee. Hallituksen jäsenten tai johdon vaihtuminen ei aiheuta katkosta asioiden hoitamiseen. Tarkan suunnitelman ansiosta myös kommunikointi varainhoitajien kanssa suuntautuu heti oikeisiin asioihin.”

Molin painotti, että hallitusten jäsenten on ymmärrettävä sijoitusinstrumenttien periaatteet.

”Jos et ymmärrä, miten jokin sijoitustuote toimii, pyydä selvennystä asiaan. Keskustelu kannattaa pitää kokonaisuuden kannalta olennaisissa asioissa. Yksittäisiin sijoituksiin ei kannattaisi käyttää liikaa aikaa, vaikka jollain hallituksen jäsenellä olisikin vahvoja mielipiteitä yksittäisistä sijoituskohteista.”

Molin muistuttaa, että sijoitusten hajauttaminen on tärkein yksittäinen tekijä sijoitustoiminnan riskienhallinnassa. Hajauttamista voidaan toteuttaa esimerkiksi omaisuuslajien välillä (allokaatio), maantieteellisesti, varainhoitajittain, ajallisesti ja toimialoittain.

”On tärkeää nähdä metsä puilta. Yksittäisten sijoitusten sijasta pitää keskittyä eläkesäätiön riskienhallintaan kokonaisuutena.”
– Julia Molin, Suomen Sijoitustutkimus Oy

Jokaisen eläkelaitospäättäjän kannattaa painaa mieleen poikkeamariski-termi.

”Oman eläkesäätiön tai -kassan sijoitusjakaumaa on hyvä tarkastella myös suhteessa kaikkien TyEL-laitosten keskimääräiseen allokaatioon. Jos jakauma poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä, pitää poikkeamiselle olla jokin tarkasti harkittu syy. Hallituksen jäsenen kannattaa kysyä perusteet mahdolliselle poikkeamalle, sillä poikkeamat voivat huonosti hallittuina olla isokin riskin lähde”, Molin painottaa.

Analyyseillä ennustetaan riskejä

Portfolioanalyytikko Mari Korpela ja strategisen allokaation ja markkinariskien johtaja Sirpa Koskela OP Varainhoidosta kertoivat, miten eläkelaitoksen riskinkantokykyä kannattaisi arvioida markkinariskien osalta.

”Markkinariski on kaikista riskeistä suurin. TyEL-lainsäädäntö ja vastuuvelan tuottovaade pakottavat riskien ottamiseen sijoitustoiminnassa, mutta riskien ottamisen on oltava aina tiedostettua. Liian matala tuotto syö vakavaraisuuspääomaa. Järjestelmää matalampi vakavaraisuusaste rajoittaa laitoksen mahdollisuutta lisätä sijoitusten riskitasoa ja rajoittaa tuoton tavoittelua”, Koskela muistuttaa.
 
”Varainhoitajat pystyvät tuottamaan asiakkailleen monipuolisia analyyseja, jotka perustuvat muun muassa talouskasvunäkymiin, inflaatio- ja korkoennusteisiin ja erilaisten skenaarioiden vaikutuksiin eläkelaitoksen tuottoihin ja vakavaraisuuteen. Analyysit tuotetaan aina yhteistyössä eläkelaitoksen kanssa ja eläkelaitoksen tarpeisiin.”
 
Analyysien perusteella eläkelaitoksen hallitus voi joutua tekemään toisinaan kipeitäkin päätöksiä eläkelaitoksen riskinkantokyvyn kohentamiseksi. Päätöksiä on helpompi tehdä silloin, kun hallituksella on realistinen kuva otettujen riskien vaikutuksesta laitoksen vakavaraisuuteen pitkällä aikavälillä.
 
Hallitus vastaa sijoitussuunnitelman hyväksynnästä ja riskitason mitoittamisesta. Valittu sijoitusstrategia tulisi valita siten, että sijoitustuotot riittävät pitkällä aikavälillä vastuumenon kattamiseen.

”Valitun riskitason olisi hyvä olla linjassa eläkelaitoksen riskinkantokyvyn kanssa. Tavoitteena olisi välttää tilanteita, joissa tappiot jouduttaisiin kotiuttamaan markkinoiden stressiympäristössä vakavaraisuuden tai riittävän katteen turvaamiseksi. Paniikkimyynnit ovat kaikkien vahingollisimpia pitkäaikaisten sijoitustuottojen kannalta”, Koskela painottaa.

Kimmo Koivurinteen lukuvinkki sijoitustuotteiden ominaisuuksien ymmärtämiseen:
Ilmanen, A.: Expected Returns On Major Asset Classes, CFA Institute, 2012.

Teksti Markku Pulkkinen
Kuva Markku Aalto